Vesistöjen rehevöityminen useasta syystä on lisääntynyt lähes kaikenlaisissa vesistöissä jopa haitaksi asti.

Haittoiksi on todettu ruovikoiden lisääntyminen myös  alueille joissa sitä aikaisemmin ei ole ollut.

Myös sinileväkukinnot ovat jokakesäisiä riesoja niin ranta-asukkaille kuin lomailijoillekin vesistöjen rannoilla.

Ruovikoiden vuosittaiset hoitoniitot ja niitetyn massan kuljettaminen kiertotalouden piiriin, pois vesistöstä, parantaisi usealla tavalla vesistön tilaa.

Ruoko on monivuotinen kasvi, jonka korsi lakastuu heinä-elokuun aikana ja hyödyntämättömänä se vähitellen maatuu ja  lahoavassa korressa olevat ravinteet fosfori ja typpi liukenevat vesistöön.

Yhden hehtaarin alueen tuoreessa ruovikossa on noin 100kg typpeä ja noin 10kg fosforia, joista puolet korressa olevasta typestä  ja fosforista palautuu juurrakkoon seuraavaa kasvukautta varten.

Toinen syy miksi ruovikoita pitää niittää on se, että ruovikoiden vesistöön  mätänemisen seurauksena ilmakehään pääsee merkittävät metaani- ja hiillidioksipäästöt.

Ruoko sopii monenlaiseen hyötykäyttöön, mm kasvusalustoiksi korvaamaan turvetta, rakennusmateriaalikäyttöön, biokaasutukseen, biopoltoon mm hakkeen kanssa,maanparannusaineeksi, kompostointiin puutarhamullaksi jne.

Se soveltuu myös ns korkeampaan jalostusastekäyttöön. Sen rakenteelliset ominaisuudet on hyvin lähellä puun ominaisuuksia, jopa monipuolisemmat.

Ruokon hyötykäyttöä tutkitaan laboratorioissa tavoitteena löytää korkeampia jalostusasteita ja hyötykäyttöä kuin edellä mainitut mahdollisuudet.

Edellä kuvattujen ongelmien poistamiseksi yhtiö on kehittänyt allakuvatun  monitoimityölautan, joka kykenee niittämään ja poistamaan kaikenlaisen vesistössä  olevan kasvillisuuden.